torstai 17. elokuuta 2017

Laakso 12.8

Pitkästä aikaa kuvapostausta kisoista, joissa olin kuvaamassa. Oltiin viime lauantaina tosiaan Meerin kanssa laaksolla kuvaamassa estekisoja joku neljä tuntia. Kuvia kertyi aikasta paljon, tosin monet kuvat olivat jotenkin epäonnistuneita. Vielä vähän harjoiteltavaa tuon uuden objektiivin kanssa ja asetuksien kanssa. Kuvaustaukoakin oli kertynyt jonkin verran, ei ole juurikaan tullu käytyä kisoissa kuvaamassa. Lauantaina ajatelin mennä Dumiin kuvaamaan estekisoja, ennenkuin lähden pikkuisille iltatalliin. Toivotaan vain, että ei sataisi. Siinä vaiheessa kuvailut kyllä jää. 

Tänään olin aamutallissa pikkusilla ja kävin ajamassa Mixulla. Tänään suuntaan vielä Syreen ja sieltä yritän saada jotain matskua tännekkin, mutta halusin nyt tulla jakamaan näitä kisakuvia tänne näkyville. 


maanantai 14. elokuuta 2017

8 Kuukauden jälkeen takaisin Runon selkään!

Postauksien kirjoittelu on taas hieman jäänyt tallikiireiden takia. Pikkuisilla on tullut vietetty paljon aikaa. Torstaina kävin tekemässä aamutallin ja ratsastin Santunkin siinä aamusta. Tallin jälkeen lähdin kotiin ja seuraavaksi olikin vuorossa Syressä tunti. Mulla alkoi olemaan sellainen tunne, että sinä päivänä mä voisin mennä Runolla. Mutta toisaalta jotenkin ajattelin, ettei sitä mulle laiteta. Meillä on whatsappissa Syreläisten kanssa ryhmä, johon mm laitetaan tuntilistoista kuvia. Ja mä melkein aloin itkemään, kun näin siitä listasta kuvan.

Kahdeksan kuukauden tauon jälkeen mä sain Runon tunnille. Sitä fiilistä ei voi edes sanoin kuvailla, mikä mulle siitä tuli. Edellinen ratsastus Runolla oli silloin joulukuussa, jolloin jouduin jättämään tunnin kesken, kun sieltä olin tippunut kaksi kertaa. Sen jälkeen Runo on ollut lähdestulkoon koko kahdeksan kuukautta saikulla. Välillä ollut hetken tunneilla, mutta itse en silloin ponin selkään päässyt. Rehellisesti sanotta, välillä mä vain mietin, että miksi. Ajattelinkin välillä, että olen vain liian huono ratsastaja, ettei sitä sen takia mulle laiteta.

Välillä mä myös pelkäsin, että se joulukuun ratsastus jäisi viimeiseksi ratsastukseksi Runolla. Koko kausikin meni aika pilalle, kun murehdin Runoa ja ratsastuksista ei vain tullut mitään. Lähes joka tunnilta ei vaan jäänyt sellaista hyvää fiilistä. 


Torstaina lähdinkin tallille super hyvillä fiilksillä. Niin pieni asia, mutta sitä oli odotettu koko vuosi, että saisin mennä Runolla. Oli niin ihana ottaa Runon varusteet mukaan ja lähteä hakemaan ponia tarhasta, hoitaa se, laittaa varusteet päälle, taluttaa se kentälle ja nousta tuttuun satulaan. Parasta ikinä. Oikeasti. Tuntikin meni aikasta mukavasti ja Runo oli vaan niin ihana ratsastaa. Ei nyt ollut ihan meidän paras tunti, Runo vähän mennyt ruosteeseen saikkuilessaan ja itse en oikein alkutunnista uskaltanut vaatia ponilta mitään. Mutta Runon ravi. Lissun ja Santun ison ravin jälkeen Runon ravi oli vaan niin ihanan tasaista ja ihana istua. Olisin voinut mennä koko tunnin harjotusravissa. 

Tehtiin tunnilla ihan perus asioita ja laukat otettiin ympyröillä. Laukat Runo nosti sairaan nätisti! Olin vaan niin fiiliksissä koko tunnin. Tästä onkin hyvä jatkaa taas ponin kanssa. Super hyvillä fiiliksillä tulin ponin selästä pois, oikeastaan en sieltä edes olisi halunnut tulla pois. Talutin ponin talliin, hoidin sen ja vein takaisin ulos.

Torstain hyvä fiilis jatkuikin muutaman päivän. Perjantiana hyvillä fiiliksillä pikkuisille tekemään iltatallia ja auttamaan Santun kanssa. Lauantaina olin laaksolla pitkästä aikaa kuvaamassa estekisoja. Kuvat ei vain jotenkin tahtonut onnistua. Ei tosiaan ole hirveästi tullu käytyä kuvaamassa kisoja. Kilpailuiden jälkeen suuntasin pikkuisille, jossa odotti tallin siivous ja muutamat tunnit.


Ehdin ennen tunteja siivota pari karsinaa, jonka jälkeen pidin kaksi tuntia. Tuntien jälkeen siivosin pikaisesti tallin, koska lauantaille oli luvattu kamalaa myrskyä ja ukkosta, eikä ponit tosiaan silloin saa olla ulkona. Lähdin ripeästi hakemaan ensin Santtua ja Midiä talliin. Midillä oli kamala kiire ja ravaili siinä veiressä ja Santtukin siinä korvatluimussa kipitti talliin. Sitten vielä orit sisälle. Yht' äkkiä ulkona vain pimeni. Sain ponit sisälle ja karsinoihin, jonka jälkeen taivas repesi. Se myrsky alkoi ihan yllättäen ja se oli ihan hirveä. Tuuli, satoi, salamoi ja paukkui kaikkialla ihan sekaisin.

Olin tallilla yksin, joten mun olisi pitänyt mennä bussilla kotiin. Kyytiä en kotoota saanut, mutta onneksi poneilla on super ihana omistaja. Hän vietti vapaapäivää kotona ja laittoi mulle sitten viestiä, että sainhan ponit sisälle ja kysyi miten kotiin pääsen. Kyytiä ei tosiaan ollut, joten hän tuli sitten hakemaan mut tallilta ja vei kotiin. Ei kyllä siinä ilmassa olisi tehnyt mieli lähteä busseilla kotiin. 

Myrsky saikin paljon tuhoa aikaan, kun kaikkialta kaatui todella paljon puita. Sunnuntaina piti mennä tarkastamaan ponien tarhat. Santun ja Midin tarhan takaosaan oli kaatunut yksi puu ja rikkonut aitaa, onneksi siinä on väliaita, joka vain laitettiin kiinni, ettei ponit ihan sinne taakse pääse. Ala metsä olikin kärsinyt vähän enemmän, kun melkein joka polulle oli puita kaatunut. Onneksi näitä myrskyjä ei kovinkaan usein tänne satu...

sunnuntai 6. elokuuta 2017

Syren hevosten paluu

Torstaina pitkän tauon jälkeen oli aika palata takaisin vihdoin ja viimein Syreen. Sitä olikin odotettu oikeasti todella pitkään. Runoa oli ehitnyt tulla kova ikävä kesän aikana. Torstaina meillä oli pikkuisilla leiripäivä, jonka jälkeen lähdin sieltä suoraan Syree. Mulla tuli heti niin kotoisa olo, kun pääsin Syreen. Mä vaan viihdyn sielläkin tallilla. Vein kaikki tavarat satulahuoneeseen, otin kameran mukaan ja lähdin etismään Runoa.

Poni oli laitumella ihan toisessa päädyssä. Menin sinne aidan viereen ja Runo lähti kävelemään mua kohti ja tuli siihen aidan viereen moikkaamaan. Runon näkemisestä tuli oikeasti niin hyvä fiilis. Muutenkin mulla oli Syressä niin hyvä fiilis ja hyvä olla. Ennen omaa tuntia otin yhdestä tallilaisesta ja Nalasta vähän kuvia hänen pyynnöstään ja myöhemmin menin sitten hakemaan Lissua tarhasta ja hoidin sen tunnille.

 
Mun tunnilla oli vain yksi mun lisäksi, joka olikin super kivaa. Tehtiin ekalla tunnilla perusjuttuja, eikä mitään erikoista. Lissu oli kyllä sairaan hyvä koko tunnin. Enkä ollut jotenki sen kanssa niin hukassa, mitä välillä sen kanssa olen, jos en sillä ole ratsastanut pitkään aikaan. Santulla tosin on aikalailla samanlainen ravi mitä Lissulla, niin sekin varmaan vähän vaikutti asiaan, ettei Lissun ravi niin kamalalta tuntunut istua. Lissulla ratsastaessa mulla on oikeasti motivaatiota ratsastaa, eikä vain matkustella. Sillä mä tykkään ratsastaa ja sen kanssa on aina niin ihana tehdä töitä. Tuntiinkin olin niin tyytyväinen ja pystyi tulemaan alas hyvällä fiiliksellä.


Tunnin jälkeen hoidin Lissun pois, jonka jälkeen oli aika hoitaa Runo ja päästä kunnolla moikkaamaan sitä. Runo on myös ollut todella pitkään sairaslomalla, itse en ole ponilla mennyt joulukuun jälkeen ja nyt kun Runo on palannut takaisin tunneille, niin mä toivon, että saisin sen pian tunnille. Niin ikävä Runon selkään. Runo ja Lissu on ne ponit, joilla mä oikeasti tykkään Syrellä mennä. Niiden kanssa mä tykkään tehdä töitä ja tunnille voi aina mennä hyvällä fiiliksellä.

Koko päivä oli mennyt Syrellä todella hyvin. Jonnalle kuuluu myös suuri kiitos mun ratsastuskuvista! Enkä ole muuten blogissa maininnut, että ostin tuossa pari viikkoa sitten uuden objektiivin, nimettiinkin Meerin kanssa uusi tulokas Simoksi. Simo on sigmanin 70-200mm F2.8. Hinta kyllä kirpaisi, mutta olen kyllä tykännyt siitä!


Runon hoitamisen jälkeen kävin syömässä ja aloin odottamaan kyytiä kotiin. Se ei mennytkään sitten ihan putkeen. Olin laittanut veljelle viestiä, että voi tulla siinä kahdeksan ja puoli yhdeksän aikaan hakemaan, miten nyt itse vain kerkiää. Noh sieltä tuli kahdeksan jälkeen viestiä, että se vähän venyy, kun hän oli vielä töissä siihen aikaan. Olin siinä sitten sillein, että okei eipä se haittaa. Seuraavaksi mä vähän mokasin, kun ajatelin siirtää muutamia kuvia kamerasta kännykkään. Ja mullakun ei kamerassa ole wi-fiä, niin joudun tehdä sen vähän vaikeamman kautta.

Mun puhelin tosiaan sammuu aina siinä vaiheessa, kun laitan kameran muistikortin mun puhelimeen, jonka vuoksi mun pitää laittaa pin-koodi siihen. Ja mä kyllä muistan mun pin-koodin, mutta mun puhelin jotenkin ei vain hyväksynyt sitä, vaikka kirjoitin sen täysin oikein. Tästä seurasi se, että mun puhelin alkoi pyytämään puk-koodia, jota en tosiaankaan muista. Joten mun puhelin meni lukkoon, enkä sillä sen jälkeen voinut ottaa kehenkään yhteyttä tai kukaan muhunkaan. Kello alkoi olemaan yli yhdeksän ja tallilta kaikki alkoi lähtemään.

Tallinomistaja kysyi onks mut unohdettu ja tarviinkoo kyytiä bussipysäkille, jäin kumminkin tallille odottelemaan kyytiä, kun enhän mä voinut laittaa kellekkään viestiä, että tulisin bussilla, eikä kyllä mulla käteistäkään ollut bussiin. Enkä mä ajatellut, että joutuisin niin pitkään odotella kyytiä. Kello oli nimittäin yli 23, kun mut tultiin hakemaan. Mä oikeasti olin jo valmistautunut siihen, että mä lähden kävelemään kotiin päin. Tai no Helsingin puolelle, että pääsen mun bussikortilla bussiin. Noh kotiin päästiin autokyydillä, onneksi.